Laskin suurinpiirtein minuutteja kirkossa. Oli se vaan niin ylihienoa ajatella, että kohta se olisi ohi. Tosin olihan sitä nyt turhanpäiväisesti lusmuttukin 10 vuotta parasta aikaa elämästään. Ohi olisi ihan kohta ja tavallaan onkin jo. Kiitos vaan kaikille jotka vaikeutti mun motivoitumista nousta ylös kolmena viimeisenä vuonna, voitte olla varmoja etten muistele teitä. TERVE JA HYVÄT JATKOT VAAN KAIKILLE!