Most compatible with: Romantic Seme
Least compatible with: Sadistic Seme, Don't Fuck With Me Seme

Tiedättekö, mun linkki meni rikki ja sitten en voinu lisätä sitä tähän mutta hei, ei hätää ja silleen kun http://www.semeuke.com sinne ja sitten vaan klikkailette itsellenekin arvion ja silleen. ^w^ Teen hypoteesin, että Niina on seme, mikäli se ei sitten huijaa testissä. Sen verran kuin minä sitä ihmistä tunnen, niin näin voisi olla... Tiedättehän? Tästä on tulossa soopablogi, mutta minkäs minä sille voin, että minulla alkoi taasen sellainen ihana pikkuinen söpöstelykausi. Nyt siis asetan itselleni rajat TÄMÄ on asia blogi ja angsti blogi ja blogi joka noudattaa normaalia kirjoitustyyliäni ja SE TOINEN siis http://www.mercibonnebie.blogilandia.biz on sitä söpöstelyä varten. En mainosta, mutta jos haluaa lukea sellaista turhan päiväistä ukestelu sontaa, niin se on ehkä parempi paikka. Tämä on tunteille varattua aluetta, turhuudet hus... Mutta ennen sitä haluaisin vielä ilmoittaa, että vaikka tuohon tuli, ettei mulle sovi sadistinen seme, niin se ei tarkoita ettenkö pitäisi heitä huomattavan varteen otettavina, rau... Kröhöm... No niin.

 

Asiaan:

 

He kävelivät kadulla, Nitta normaalia vauhtiaan jonka tahdissa pysyäkseen Siri joutui harppomaan ja juoksemaan aina muutaman askeleen verran. Siri ei luultavasti ollut Nittaa kuin reilut kymmenen senttiä lyhyempi, mutta nyt eron huomasi kunnolla. Nitta oli hoikka ja veistoksellinen kävellessään pää pystyssä pitkin katuja korkokengissään. Siri, mukavuudenhaluinen ja pieni tyttö, oli tempaissut vain vanhat turkoosit balleriinansa suureen värikkääseen laukkuunsa ja hyppelehti nyt paljain jaloin toisen perässä. Nitta ei tuntunut kiinnittävän kovinkaan paljon huomiota Siriin, joka miukui hiljaa itsekseen kuinka jalkoihin sattuu ja kyseli jatkuvasti kuinka pitkästi heidän täytyisi vielä kävellä. Nitta käänsi päänsä tympääntyneesti välillä pienempäänsä, mutta katseiden kohdatessa hän hymyili aurinkoisesti ja totesi, ettei enää kovinkaan pitkään.

Siri hyppelehti Nittan viereen ja tarttui tätä kädestä niin äkkinäisesti, että Nitta joka oli aina niin valmistautunut kaikkeen tempaisi kätensä pois ja katsoi toista niin järkyttynyt katse silmistään loistaen, kuin vain pystyi. "MIKÄ SUA VAIVAA?!" Nitta karjaisi. Se sai Sirin vetämään kätensä kissahupparinsa taskuihin ja vetäytyvän kauemmas tuosta, joka oli juuri huutanut hänelle. Sirin teki mieli alkaa itkemään. Tiesihän Nitta, että hän vihasi ja pelkäsi huutamista. Hänen kotonaan ei muuta tehtykään. Huudettiin, vedettiin hiuksista, huudettiin lisää, yritettiin kaikkea sairasta ja ellei Siri suostunut, hän löysi itsensä milloin mistäkin ojasta, lumihangesta... Sellaiselta juuri Nitta oli halunnut Sirin pelastaa, siksi hän oli ottanut tämän luokseen. Sirillä ei ollut mitään sitä vastaan, hän rakasti ja jumaloi Nittaa niin, ettei se varmasti jäänyt keneltäkään epäselväksi. Sirin ystävät olivat saaneet jo kyllästymiseen asti kuunnella Nitta Kirsikka Merimaasta. Milloin Nitta ei suostunut puhumaan Sirille, milloin Nitta oli humalassa mennyt lupailemaan liikoja kuun taivaalta ja rakkauden voittoa taistelussa ylpeyttä vastaan. Koskaan ei Siri Nittaa haukkunut, päin vastoin. Hän ylisti Nittan täydellisyyttä haukkuen itsensä lyttyyn ja viiltäen uudelleen samat haavat auki. Siri sanoi sitä käytännölliseksi. Ei tullut enempää haavoja, kuin kukaan jaksaisi katsoa. Ja jos avaa samat haavat joka kerta, kukaan ei huomaisi, että ne oli avattu uudelleen. Hän voisi väittää, että ne olivat hitaita parantumaan.

 Siri katsoi mietteliäänä Nittaa jonka kiukustunut ja säikähtänyt ilme oli laantunut virnistykseen. Nitta kääntyi Sirin eteen ja jäi seisomaan paikoilleen. Nitta oli juuri niitä, jotka saattoivat saada yhtäkkiä mitä tahansa päähänsä ja niitä jotka kiihtyivät asiassa kuin asiassa nollasta sataan sekunissa. Siri ei ensin huomannut Nittaa kunnolla, niin syvästi hän oli keskittynyt ajattelemaan tuomiotaan pitää ikuisesti yläosia, jotka eivät jättäneet käsiä paljaiksi, tai hameita, jotka eivät kovasti yli polven nousseet. Muutoin  hän olisi joutunut kuuntelemaan, kuinka tuollainen oli sairasta, rikkoa nyt oma ihonsa siirtääkseen henkistä kipua fyysiseksi. Ei se häntä auttanut, opittu tapa vain, jota ei osannut enää myöhemmin muuttaa. Nitta hymyili ilkikurisinta hymyään ja katseli Siriä kysyvästi. Siri astui askeleen taakse päin, mutta Nitta otti häntä kiinni olkapäistä "Tules tänne tyttö". Nitta kiskaisi Sirin lempeästi lähemmäs itseään ja halasi tätä hetken. Sirin silmäkulmasta tipahti yksinäinen kyynel Nittan paljaalle olkapäällä. Nitta rakasti tuupitoppeja, oikeastaan kaikkea mikä teki hänestä vielä enemmän himoittavan, muiden silmissä. Nitta tavoitteli täydellisyyttä, saattoi talloa edestään pari ihmistä matkalla, mutta täydellisyyteen oli päästävä, keinolla millä hyvänsä. Nitta työnsi Siriä hiukan kauemmas itsestään, mutta piteli tätä silti sen verran lähellä itseään että saattoi tarkkailla kyynelien purkautuvan vuolaiksi virroiksi ja tarkoin ja huolellisesti tehtyjen silmämeikkien leviävän poskille. "Pandakarhu meikki" hän totesi äänessään hyväntahtoista naurua ja silitti tytön hiuksia äidillisesti. Se oli yksi Nittan hyvistä puolista. Jääkuningattaren kalvon alla sykki lämmin sydän ja piileskeli ihminen, jota Siri rakasti aivan järkyttävän paljon. Ei kukaan pitänyt vihaisesta Nittasta, sitä Siri ei kieltänyt, muttei oikeastaan myöntänytkään kysyttäessä.

Siri kamppaili pettävän laatuisen itsekurinsa kanssa. Niin paljon kuin hän olisikin halunnut vain painaa huulensa Nittan omia vasten... Hän työnsi ajatuksen pois mielestään yrittäessään tönäistä Nittan pois edestään. Ehkä hän halusi jatkaa matkaa, eikö niin. Ei hän ollut valmis sellaiseen mitä Nittan porukassa pyöriminen tiesi: kovia ääniä viereisestä huoneesta, lauantai-aamuisin nopeita pusuja, mikäli Nitta muistaisi hänen olemassa olonsa ja sitten taas mentäisiin. Nitta harrastaisi omia mielenkiintoisia ja välillä niin rajuja, ettei Siri olisi halunnut kuulla niitä, ellei olisi yksinkertaisesti vain halunnut miellyttää Nittaa. Hän saattaisi leikata pois tukkansa, jota loppujen lopuksi niin rakasti, vain jos Nitta niin pyytäisi. Tai mitä tahansa, jos Nitta vain rakasti häntä, hän oli valmis ihan mihin vain.

(To be continued...)