Oon tosin ajatellu että mun elämä on sellainen portaikko. Muilla on oven päässä yksi ovi. Mulla on kaksi ja haluaisin molemmat auki, mutta siihen ei ole lupaa. Mun täytyisi päättää kumman avata, mutta en voi jäädä miettimään, koska portaat on vanhat ja ne ei kestä painon alla. Joskus (niinkuin vaikka nyt) ne portaat pettää mun alla ja mä juutun siihen koloon minkä puuttuva porras

muodostaa. Ja sitten ne molemmat ovet avautuu ja niistä tulee molemmista olentoja, jotka kiskoo mua ylöspäin. Tiedän että ne vois pelastaa mut, mutta sitten jäisin niille velkaa uskollisuuteni... Mutta niitä tuli siis molemmista ovista! En osaa valita, joten alan räpiköidä vastaan ja lopulta ne olennot vähitellen kai lähtee takaisin ja mä nostan itse itseni ylös, ehkä...